Jäänmurtaja
Luonne
Tarhan perimmäisessä nurkassa mietiskelevä suomiruuna jää monelta helposti kokonaan huomioimatta. Eihän se pitkärunkoisena, lyhytjalkaisena ja etupainoisena varsinaista silmänruokaa olekaan, mutta tätä tankkeria ei kannata ohittaa, ellei halua jäädä paljosta paitsi. Nimi on enne, sanotaan, ja Jäänmurtajan kohdalla fraasi pitää kutinsa paremmin kuin hyvin - monessakin suhteessa. Siinä missä merijää murtuu Voiman, Otson, Sisun, Urhon ja Kontion keulan edessä, rikkoutuu ikirouta paatuneimmankin ihmissydämen ympäriltä, kun Purtsi lipuu paikalle.
Purtsi on erinomaisen helppo hevonen, jota ei maailman meno paljoa hetkauta, kunhan vain ruoka tulee ajallaan. Se on mukava käsiteltävä, toimiva ja turvallinen kaveri kaikissa tilanteissa. Se suorastaan hohkaa lempeyttä ja rauhallisuutta, joten sen kanssa voivat puuhastella ihan kaikki kokemuksesta ja itseluottamuksesta riippumatta. Suuresta koostaan huolimatta ruuna osaa tarvittaessa olla varovainen ja omalla tavallaan avulias: kavioita puhdistettaessa se nostaa vuorossa olevan jalan valmiiksi, eikä sitä ei tarvitse sitoa kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi. Ratsuna se on yhtä yritteliäs ja yhteistyöhaluinen kuin maasta käsinkin. Se ei ota virheistä nokkiinsa, vaan tarjoaa sitä, mitä oman kokemuksensa perusteella arvelee kuskin haluavan. Ratsastaja ei siis välttämättä tiedä, menevätkö avut oikein, vaikka lopputulos olisi toivottu. Sitä on myös joskus hankala saada lopettamaan liian itsenäinen ajattelu. Perusasioiden äärellä Purtsi on mainio peli, mutta kilparatsua kaipaavalle väärä valinta, sillä palkintosijoille on mahdollista päästä ainoastaan kotitallin pihakisoissa. Se osaa helpon C:n asiat ja onpa sillä joskus hypätty yksittäisiä kavalettejakin mielenvirkistystarkoituksessa. Myös kärryttely ja metsä- tai peltotyöt ovat sille mielekästä vaihtelua. Näin ollen Purtsi toimittaa hyvänmielen hevosen tärkeää virkaa. Sen kanssa puuhastellessa kiire ja stressi katoavat, ja on helppo nauttia pelkästään hevosen hajusta. Maastolenkit sujuvat rattoisasti, kun Purtsi kulkee sekä yksin että yhdessä. Kotiin päin mennään tietenkin aina reippaammin, missä ikinä ollaankaan oltu, vaikka askel onkin luonnostaan hieman raskas. Tallitietä kulkeva voi päätellä pelkkien jälkien perusteella, onko päiväkävely tehty.
Luotettavuuden perusteella Purtsille on suotu hiukan erivapauksia, joita se osaa hyödyntää joskus vähän turhankin hyvin. Purtsilla on paljon omia juttuja, joita tutut ihmiset pääsevät todistamaan päivittäin. Se on hyvin vieraskorea ja tietää tarkkaan, kehen niitä voi kokeilla. Tutun hoitajan ja riimun nähdessään ruuna saattaa saada äkillistä asiaa tarhan kauimmaiseen kulmaukseen, mutta muistaa joka kerta hörähtää palkinnoksi, kun hakija on kävellyt perille asti. Hoidettaessa se seurustelee huomattavasti enemmän, mupeltaa turvalla ja huutelee perään, jos jää omasta mielestään liian pitkäksi aikaa heitteille. Maastossa se viihdyttää sekä itseään että ratsastajaa tai taluttajaa: sillä on päivästä toiseen samat asiat, joita se puhisee jo hyvissä ajoin ja sitten kohdalla "pelästyy". Jokaisesta postilaatikosta ja kukkaruukusta pääsee kyllä ohi ihan pitkin ohjin, sätkiminen on lähinnä huvittavaa ja hevonen tietää itsekin, ettei kukaan ota sitä tosissaan. Tiettyjen talojen ohittaminen sen sijaan saattaa olla hankalampaa, sillä naapurit tuntevat Purtsin ja Purtsi tuntee naapurit - leipäkuolainen kita pyyhitään sitten oman ihmisen takkiin.
Purtsi on erinomaisen helppo hevonen, jota ei maailman meno paljoa hetkauta, kunhan vain ruoka tulee ajallaan. Se on mukava käsiteltävä, toimiva ja turvallinen kaveri kaikissa tilanteissa. Se suorastaan hohkaa lempeyttä ja rauhallisuutta, joten sen kanssa voivat puuhastella ihan kaikki kokemuksesta ja itseluottamuksesta riippumatta. Suuresta koostaan huolimatta ruuna osaa tarvittaessa olla varovainen ja omalla tavallaan avulias: kavioita puhdistettaessa se nostaa vuorossa olevan jalan valmiiksi, eikä sitä ei tarvitse sitoa kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi. Ratsuna se on yhtä yritteliäs ja yhteistyöhaluinen kuin maasta käsinkin. Se ei ota virheistä nokkiinsa, vaan tarjoaa sitä, mitä oman kokemuksensa perusteella arvelee kuskin haluavan. Ratsastaja ei siis välttämättä tiedä, menevätkö avut oikein, vaikka lopputulos olisi toivottu. Sitä on myös joskus hankala saada lopettamaan liian itsenäinen ajattelu. Perusasioiden äärellä Purtsi on mainio peli, mutta kilparatsua kaipaavalle väärä valinta, sillä palkintosijoille on mahdollista päästä ainoastaan kotitallin pihakisoissa. Se osaa helpon C:n asiat ja onpa sillä joskus hypätty yksittäisiä kavalettejakin mielenvirkistystarkoituksessa. Myös kärryttely ja metsä- tai peltotyöt ovat sille mielekästä vaihtelua. Näin ollen Purtsi toimittaa hyvänmielen hevosen tärkeää virkaa. Sen kanssa puuhastellessa kiire ja stressi katoavat, ja on helppo nauttia pelkästään hevosen hajusta. Maastolenkit sujuvat rattoisasti, kun Purtsi kulkee sekä yksin että yhdessä. Kotiin päin mennään tietenkin aina reippaammin, missä ikinä ollaankaan oltu, vaikka askel onkin luonnostaan hieman raskas. Tallitietä kulkeva voi päätellä pelkkien jälkien perusteella, onko päiväkävely tehty.
Luotettavuuden perusteella Purtsille on suotu hiukan erivapauksia, joita se osaa hyödyntää joskus vähän turhankin hyvin. Purtsilla on paljon omia juttuja, joita tutut ihmiset pääsevät todistamaan päivittäin. Se on hyvin vieraskorea ja tietää tarkkaan, kehen niitä voi kokeilla. Tutun hoitajan ja riimun nähdessään ruuna saattaa saada äkillistä asiaa tarhan kauimmaiseen kulmaukseen, mutta muistaa joka kerta hörähtää palkinnoksi, kun hakija on kävellyt perille asti. Hoidettaessa se seurustelee huomattavasti enemmän, mupeltaa turvalla ja huutelee perään, jos jää omasta mielestään liian pitkäksi aikaa heitteille. Maastossa se viihdyttää sekä itseään että ratsastajaa tai taluttajaa: sillä on päivästä toiseen samat asiat, joita se puhisee jo hyvissä ajoin ja sitten kohdalla "pelästyy". Jokaisesta postilaatikosta ja kukkaruukusta pääsee kyllä ohi ihan pitkin ohjin, sätkiminen on lähinnä huvittavaa ja hevonen tietää itsekin, ettei kukaan ota sitä tosissaan. Tiettyjen talojen ohittaminen sen sijaan saattaa olla hankalampaa, sillä naapurit tuntevat Purtsin ja Purtsi tuntee naapurit - leipäkuolainen kita pyyhitään sitten oman ihmisen takkiin.
Suku
i. Koodinmurtaja - ii. Voittokoodi ie. Marilla
e. Lummetar - ei. Faarao ee. Lummekukka
e. Lummetar - ei. Faarao ee. Lummekukka
Hoito-ohjeet
Suojat ja loimitus
|
Ruokinta
|